Toholammilla kokeillaan tryffelien kasvatusta

Tryffelit ovat olleet tunnettua herkkua jo toista tuhatta vuotta. Keskiajan hovien juhlissa niitä arvostettiin. Eikäpä tryffelin arvostus ole juuri siitä miksikään muuttunut. Tyffelit olivat ennen aikaan pääasiassa tunnettuja Ranskassa sekä Italiassa, eikäpä tilanne ole siitä juurikaan muuttunut.
Tryffeli on myös edelleen arvostettu herkku. Sen kilohinta liikkuu tuhansissa euroissa. Tryffeli on sieni, joka kasvaa isäntäpuun juuriston kanssa symbioosissa. Tarhoissa sienestä saadaan jopa 20 – 50 kilon hehtaarisatoja.
Suomessa ensimmäinen tarha perustettiin vuonna 2006. Se on Juvalla. Meillä on viime vuosien aikana istutettu noin 15 000 tryffelipuun tainta. Jos kaikki sujuu hyvin, niistä saadaan ensimmäinen sato 6 – 8 vuoden kuluttua.
Toholampilainen Unto Nikki istutti ensimmäiset taimet viime syksynä. Tiettävästi Toholammilla on pari muutakin tryffeliharrastajaa. Asiantuntijat sanovat, että ilmasto Suomessa menee kaiken aikaa suotuisampaan suuntaan tryffelin kasvatusta ajatellen. Unto Nikki sanoo, että taimi kannattaa istuttaa monimuotoiseen ja hyvän kalkkipitoisuuden omaavaan maahan. Suomessa yleisimmin tryffelin itiöitä juurissaan kantavina taimina käytetään kuusta, mäntyä ja tammea.

Itse tryffeli -sieni on herkullisinta tuoreena. Se soveltuu höylättynä hyvin pastaruokiin, risottoihin ja salaatteihin.
Unto Nikki on paneutunut tryffelin kasvatukseen ja neuvoo, että näin kannattaa tehdä jos taimia aikoo istuttaa. Asiaan pitää perehtyä.

– Jos sitten sieniä ei saisikaan, voidaan puut kaataa 50 vuoden päästä ja tehdä niistä vaikka lautaa, toholampilainen tryffelikasvattaja naurahtaa.

Ja jos on sienen kasvatuksessa omat niksinsä, ei sadon poimiminenkaan ole aivan yksinkertaista puuhaa. Tai onhan se, jos on asiantunteva kaveri mukana. Perinteisesti tryffeleitä on etsitty koirien avulla. Sienet löytyvät metrin säteeltä puun rungosta.

– Koiria koulutetaan sienen etsintään Suomessakin, Nikki tietää.

Se on välttämätön kaveri jos maan sisässä kasvavia sieniä aikoo kerätä. Toisaalta selkeässä maaperässä voi havaita maanpinnan halkeamisia, kun sienet kasvavat. Tryffelin tuoksu houkuttelee myös hyönteisiä puoleensa. Suomessa sienen keruuaika ajoittuu elokuun alusta aina maan jäätymiseen saakka.

– Luontaisesti meillä on tryffeliä tavattu aina Vihannin korkeudella saakka, Nikki tietää.

Myös saippuatehtailija
Unto Nikki on yrittäjä. Sitä hän on ollut aina. Viimeksi hän on toiminut kuljetusalalla. Neljä vuotta sitten hän jäi eläkkeelle, mutta vain paperilla. Nyt hän odottaa EU:n lupaa saippuan valmistukseen ja markkinointiin. Mies toivoo, että saippuan kanssa päästään mukaan jo tämän kuun lopulla pidettäville Toukomarkkinoille. Tähän hän sai sysäyksen kirjailija Mari Mörön sivuilta. Googlettakaapa.

Saippuoiden valmistuskin vaatii omat niksinsä. Asiaan pitää perehtyä ja käydä läpi aivan oma lupaviidakkonsa. Saippuan kypsymisaika on kuukauden verran, joten aivan hätäinen ei saa olla.

– Sappisaippua soveltuu hyvin tahrojen poistoon, Unto paljastaa

Hän ideoi saippuoille myös omanlaisensa pakkaukset. Laadun lisäksi pitää olla myös näyttävyyttä.