Sykäräisen kylän saavutus kirjattiin Guinnessin ennätysten kirjaan
Se oli maaliskuun seitsemäs päivä vuonna 1991, kun Sykäräisessä aloitettiin historiallinen tempaus. Se päättyi 66 tunnin jälkeen. Tuolla tempauksella kylä kirjasi itsensä Guinnessin ennätysten kirjaan.
– Toholammin kunta oli laittanut koulun pihalle jääkiekkokaukalon. Meillä oli kova innostus jääkiekon pelaamiseen. Kolmena iltana viikossa oli aina kymmeniä pelaajia, Marko Isosaari muistelee.
Eero Polso oli huomannut innostuksen ja heitti, että mitäpä sanotte jos pelattaisiin Guinnessin ennätysten kirjaan.
– Siinä ei muuta tarvittu. Kaikki tuntuivat olevan innolla mukana. Asia eteni nopeasti ja meillä oli eräänä lauantaina palaveri, jossa Armo Korvela kirjasi ylös kaikkien nimet, jotka oli nähty kaukalossa luistimilla. Heille lähetettiin asiasta kirje ja aikataulu, milloin pitää olla pelaamassa. Se toimi, Eero Polso kertoo.
Tapahtuman virallisiksi valvojiksi valittiin Antti Korkiakangas, Teuvo Remesaho ja Armo Korvela. Jonkun heistä piti olla aina paikalla. Koko ajan kaukalossa oli myös tuomarit.
– Välillä tuli luntakin. Traktorilla ei voinut mennä kaikaloon, kun peli oli menossa. Silloin oli miehiä lumikolien ja lapioiden kanssa puhdistamassa kenttää, Teuvo Remesaho, Eero Polso ja Marko Isosaari muistelevat.
He kertovat, että tapahtuman tiimoilta on jäänyt elämään monia hauskoja juttuja.
Mika Isosaari loukkasi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä hieman itseään ja piti lähteä lääkärin pakeille Kannukseen.
– Eihän siinä lääkäri tahtonut millään uskoa, että nuori mies oli loukannut kasvojaan jääkiekossa tuohon aikaan yöllä. Lääkäri varmasti epäili, että mies on tapellut. Muutama tikki piti laittaa, velipoika Marko muistelee tilannetta.
Kattilakosken Tapio oli puolestaan niin väsynyt, että vanhemmat määräsivät nuoren pojan nukkumaan, eivätkä päästäneet jääkiekkokaukaloon.
– Kyllähän Tapio meni nukkumaan, mutta otti jääkiekkoluistimet huoneeseensa ja karkasi yöllä ikkunasta kaukalolle, Polso nauraa.
Monenlaista mukavaa ehti vajaan kolmen vuorokauden aikana sattua. Pelaajat olivat kahden tunnin vuoroissa kentällä ja saivat koululla urakkansa päälle syödä.
– Jotkut saattoivat nukahtaakin koulun tiloissa tai neuvolan penkillä. Neuvolassa oli myös ensiapu, joka päivysti koko ajan, Teuvo Remesaho kertoo.
Eero Polso sanoo, että katsojia, joita saattoi olla paikalla satoja, palveli myös kioski.
– Kerran tosin hernekeitto meinasi pelajilta loppua kesken, mutta Rahnaston kauppiaat saatiin yöllä lumipalloja ikkunaan heittelemällä hereille. He tulivat antamaan herneitä ja taas aamulla oli ruokaa tarjolla.
Vuorot oli järjestetty niin, että nuoret olivat pahimpina tunteina yöllä kaukalossa.
– Suihkosen Marttikin oli yöllä kahden ja neljän välin pelaamassa. Hän kertoi, että rytmit olivat sen jälkeen lähes kuukauden sekaisin, Eero Polso muistelee Martin todenneen.
Kun ennätysjahti sunnuntaina kello 12 päättyi, nuoret jatkoivat peliä epävirallisesti iltaan saakka. Näin epävirallinen ennätys olikin 72 tuntia.
Sunnuntaina päivällä olivat kuitenkin viralliset seremoniat ennakkosuunnitelmien mukaan. Paikalla oli satamäärin kyläläisiä. Tilaisuudessa oli myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Hylkilä , joka kertoi olevansa ylpeä Sykäräisen kylän saavutuksesta.
– Tämä todistaa myös sen, että paljon puhetta aiheuttanut jääkiekkokaukalon rakentaminen kylälle ei ole mennyt hukkaan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja totesi.
Ei unohdu koskaan
Sykäräisen rynnistyksen Guinnessin ennätysten kirjaan on jäänyt historiaan, mutta se muistetaan. Kentällä kävi 66 tunnin urakan aikana 160 pelaajaa. Molemmissa joukkueissa oli kentällä koko ajan viisi pelaajaa ja maalivahti. Lisäksi kakalon laidalla oli myös vaihtopelaajia. Katsojia kävi paikalla runsaasti.
Eero Polso muistelee, että kinnulalaiset uhkasivat tuolloin pelaavansa ennätyksen kumoon, mutta se homma taisi jäädä sille asteelle.
– Jääkiekkotapahtuma on kuitenkin elänyt kyläläisten mielissä. Monet siinä mukana olleet ovat muuttaneet paikkakunnalta, mutta aina kun asiaa jossakin päin Suomea muistellaan, tulee tarkistussoittoja, Polso nauraa.
Mitä olisikaan järjestää tapahtuman muistelotilaisuus, kun urakasta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Pelaajat saivat saavutuksesta muistoksi lusikan. 66 tunnin aikana tehtiin 1470 maalia. Niistä toiseen päätyyn tehtiin 742 ja toiseen 728.
